Tietoa yhdistyksestä

VANTAAN SENIORIOPETTAJAT RY
HISTORIAA
Perustava kokous pidettiin 1.2.1996 juuri eläkkeelle jääneen ay-aktiivin Maija-Liisa Thunebergin koolle kutsumana. Läsnä oli 18 henkilöä. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Maija-Liisa Thuneberg ja sihteeriksi Iris Simell. 23.1.2003 pidetyssä kokouksessa päätettiin kerhon rekisteröitymisestä ja muuttaa nimeksi Vantaan opettajaveteraanit ry. Yhdistyksen jäsenmäärä oli tuolloin 98 henkeä.
Yhdistyksen 10-vuotisjuhlia vietettiin illallisella ravintola Nygårdsissa Vantaalla 1.2.2006. Puheenjohtajana toimi edelleen Maija-Liisa Thuneberg, mutta Iris Simell jätti sihteerin tehtävät seuraajalleen Hanna Matikaiselle.

Seuraavaan juhlaan, 15-vuotisjuhlaan Taidetalo Vernissaan 20.11.2011 Maija-Liisa Thuneberg saapui kutsuvieraana, sillä puheenjohtajaksi oli valittu Leena Vuorinen vuonna 2008. Sihteeriksi valittiin Anneli Karhunen vuonna 2011.
Vuosittain yhdistyksemme on välittänyt lippuja teattereihin, konsertteihin ja oopperaan sekä järjestänyt tutustumiskäyntejä erilaisiin kulttuurikohteisiin kuten museoihin, kartanoihin jne.
Perinteisten kevät- ja syysretkien lisäksi on tehty myös ulkomaanmatkoja jäsenistöä kiinnostaviin kohteisiin. Yhdistyksen viettäessä vuonna 2016 20-vuotisjuhlaansa jäsenmäärä oli noussut jo yli 550:een.

 

20-vuotisjuhla 12.10.2016 Vantaan maatalousmuseossa

Vantaalla 12.10.2016

Aiheesta juttua Senioriopettaja-lehdessä:  http://vantaansenioriopettajat.osj.fi/datafiles/userfiles//Vantaa%2020v.pdf

Sirkka-Liisa Tarjamon juhlapuhe
Vanhuus, sankariaika, kun yhä vähemmillä tiedossa olevilla voimavaroilla on taisteltava jättiläisiä ja varjoja vastaan. Tähtää kohti olennaista, sanon itselleni, kun ajatus liikkuu jo menneessä siellä missä oli kiire kohti tätä tulevaisuutta.
Paavo Haavikko


En tiedä, mitä asioita Haavikko ajatteli tätä kirjoittaessaan. Sitä voi katsella monesta
näkökulmasta. Minä ajattelin, että tässä voidaan nähdä suomen 1,5 miljoonaa eläkeläistä
taistelemassa yhä vähemmillä voimavaroilla oman asemansa puolesta ja ajamassa omia etujaan nyky-yhteiskunnassa. Tässä toiminnassa on keskeistä tähdätä kohti olennaista eikä haikailla
mennyttä nuoruutta. Hyvä elämä tässä ja nyt on olennaista ja tärkeää.
Hyvä elämä on turvallista, se sisältää turvatun toimeentulon, antoisan sosiaalisen
elämän, ystäviä ja hyvän hoivan tarvittaessa. Näiden saavuttamiseksi tulee tehdä työtä yhdessä.
Tämä yhdistys on osaltaan kaksikymmentävuotisen toimintansa aikana tarjonnut
jäsenilleen foorumin tavata ystäviä, kokea monenlaisia elämyksiä ja saada tietoa eri aloilta.
Tällaiset juhlat ovat kruunuja arjen keskellä. Olemme viettäneet 10-vuotisjuhlan , 15-vuotisjuhlan ja nyt 20-vuotisjuhla on meneillään.
Eläkeläisten edunvalvonta kuuluu myös järjestöllemme. Opetusalan Seniorijärjestölle
ja VENKille, johon OSJ kuuluu. Vanhusneuvostot ovat paikallistason edunvalvojia. Tämä
edunvalvonta poikkeaa ammatijärjestöjen edunvalvonnasta, koska eläkkeistä ei voida sopia.
Päätökset tehdään lainsäädännön kautta ja siis poliittisena päätöksen tekona. Tämä ei tosin ihan pidä paikkaansa, koska valmistelu keskeisissä kysymyksissä tapahtuu kolmikannassa. Siellä kuitenkin toiset sopivat meidän asioistamme. Eläkeläisjärjestöt eivät ole mukana.
Eläkeläisjärjestöt ovat toimineet yli 40 vuotta. Vasta viime vuosina ne ovat päässeet
jonkin verran mukaan valmisteluun lausunnonantajina meitä koskevissa asioissa. Tärkein
vaikuttamiskanava on poliittisiin päättäjiin, ministerit, ministeriöt, eduskuntaryhmät ja tietysti
media.
Oleellista eläkkeiden ostovoiman kannalta on eläkkeen lähtötaso, sitten indeksi ja
verotus. Tilastojen mukaan eläkkeiden taso on noussut. Pitää paikkansa, koska uudet eläkkeet ovat palkkojen noususta johtuen jatkuvasti nousseet. Ns. vanhojen eläkkeiden taso on kiinni indeksistä. Ja ostovoimaan vaikuttaa myös verotus. 30 vuotta vanhoissa eläkkeissä indeksin osuus on kaksi kolmasosaa ja alkueläkkeen vain yksi kolmasosa.
Työeläkeindeksi on taas ajankohtainen, koska sen muutoksen suuruudesta päätetään
valtioneuvostossa ensi kuussa. Tosin hallitus on päättänyt jäädyttää kaikkien etuuksien indeksit, myös kansaneläkeindeksin. Kehitys vuosina 2017-19 tapahtuu ”äärimaltillisten palkkaratkaisujen mukaisesti”.
Ajankohtainen indeksi on myös siksi, että kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkaindeksin tasolle keräsi noin 85 000 allekirjoittajaa. Se ollaan viemässä eduskunnan käsittelyyn vasta marraskuussa. Toteutuuko kansalaisaloitteen tavoite on hyvin epävarmaa. Keskustelua se ainakin on herättänyt ja on saatu aikaan vastakkainasettelu eläkeläiset
vastaan työikäiset ja ennen kaikkia nuoret. Indeksityöryhmä vuonna 2012 asetettiin, koska silloin eläkeläiset halusivat paluuta puoliväli-indeksiin. Työryhmä katsoi, että ei ole aihetta heikentää eikä parantaa taitettua indeksiä. VENKin ja EETUn edustajat jättivät eriävän mielipiteensä, jossa ehdottivat maltillista 30-70 indeksiä. Keskustelu laantui, vaikka tavoitteenamme on ollut koko ajan ansiotason nousu osuuden lisäämistä työeläkeindeksiä laskettaessa.
Indeksejä on vaan leikattu. Ne eivät ole tuottaneet mitään hyötyä valtiolle. Niistä hyötyvät
työeläkerahastot. Valtio ja kunnat menettävät vain verotuloja ja kotimainen kysyntä laskee.
Tavoitteenamme on ja on ollut, että palkkatulon ja eläketulon verotuksen tulee olla
kaikissa tuloluokissa samantasoinen. 2000-luvun alussa tapahtui huomattava eläkeverotuksen kiristyminen, joka korjattiin valtion eläketulovähennyksellä 2007. Nyt on hallituksen budjettiesityksessä on luvattu palkkatulon verotuksen keventämistä ja luvattu, että se koskee myös eläkeläisiä.
Milloin koemme olevamme vanhuksia. Fyysinen olemus vanhenee, mutta mieli on
kuin kuusitoistavuotiaalla, sanotaan. Ei ehkä ihan. Minä en ainakaan haluaisi olla ujo
kuusitoistavuotias. Mieluummin tunnen itseni keski-ikäiseksi. Silloin tuntee osaavansa ja
hallitsevansa elämänsä. Elintaso ja terveydenhoito ovat parantuneet niin, että vasta yli 80-vuotiaat alkavat tarvita apua, huolenpitoa ja hoivaa. Tällöin tulee tärkeäksi vanhustenhuolto. lailla taataan tiettyjä oikeuksia, mutta nykyään käytäntö taloudellisista syistä on jotakin muuta.
Ihmiset hoivatyössä yritetään korvata teknologialla, roboteilla. Herää kysymys, mihin oikein ollaan menossa. Minusta ihmisen tulee olla keskiössä. Hänen vuokseen kaikki yhteiskunnassa tulee toimia.
Maamme taloudellinen tilanne heijastuu koko kansaan tietysti myös eläkeläisiin.
Menee tosi huonosti. Suomalaisia on arvosteltu jatkuvasta valituksesta ja negatiivisuudesta. Meillä lasi on aina puoliksi tyhjä ei juurikaan puoliksi täynnä. Talous ja finanssipolitiikka ovat paljolti psykologiaa. Positiivinen asenne saattaisi tehdä hyvää.
Politiikassa tuntuu vallitsevan omanedun ja puolueen edun tavoittelu, ei niinkään
kansakunnan etu.
Ehkä me eläkeläiset, vaikka pidämmekin ääntä asioistamme, voimme kuitenkin
suhtautua myönteisesti elämään ja uskoa tulevaisuuteen.


Kirkkoisä Augustinus
”Ajat ovat huonot, ajat ovat vaikeat”, ihmiset sanovat. ….Eläkäämme hyvin, niin ajat
ovat hyvät. Ajat ovat yhtä kuin me. Sellaisia kuin me olemme, sellaisia ovat ajat.

Liity jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä jokainen eläkkeellä oleva opetusalalla toiminut henkilö. Jokainen jäsen kuuluu johonkin OSJ: n paikallisyhdistykseen ja paikallisyhdistyksen kautta valtakunnalliseen järjestöön.

Liity tästä »

Tutustu tästä
jäsenetuihimme »


Liity jäseneksi

Jäseneksi voi liittyä jokainen eläkkeellä oleva opetusalalla toiminut henkilö. Jokainen jäsen kuuluu johonkin OSJ: n paikallisyhdistykseen ja paikallisyhdistyksen kautta valtakunnalliseen järjestöön.

Liity tästä »

Tutustu tästä
jäsenetuihimme »


 

 

 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry,
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki
020 748 9678 / 020 748 9736
seniorit(at)oaj.fi

www.osj.fi

Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.

Toimiston numeroihin soitettaessa puheluiden hinnat ovat seuraavat:
soitettaessa kiinteän puhelin-verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,55 snt/min
soitettaessa matka-viestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min.